Etusivu » Arkisto admin14

Tekijä: admin14

Ympäristökriteerit julkisessa hankinnassa – näin ne asetetaan oikein

Julkiset hankinnat ovat merkittävä keino edistää kestävää kehitystä: kun hankintayksikkö ostaa vuosittain tavaroita, palveluita ja urakoita miljardeilla euroilla, sillä on todellista vaikutusvaltaa markkinoihin. Hankintalaki antaa hankintayksikölle laajat mahdollisuudet ottaa ympäristönäkökohdat huomioon – mutta väärin tai epäselvästi asetettu ympäristökriteeri voi myös rajoittaa kilpailua tarpeettomasti ja altistaa hankinnan valitukselle.

Tässä artikkelissa käymme läpi, missä hankintaprosessin vaiheissa ympäristökriteerejä voi käyttää, mitä elinkaarikustannuksilla tarkoitetaan, ja miten kriteerit kannattaa muotoilla, jotta ne kestävät juridisen tarkastelun.

Missä vaiheissa ympäristökriteerejä voi käyttää?

Ympäristönäkökohdat voidaan ottaa huomioon useassa eri kohdassa hankintaprosessia:

  • Hankinnan kohteen kuvauksessa ja teknisissä vaatimuksissa – esimerkiksi vähimmäistasona, jonka kaikkien tarjottavien tuotteiden tai palveluiden on täytettävä
  • Soveltuvuusvaatimuksissa – tarjoajalta voidaan vaatia näyttöä ympäristöasioiden hallinnasta, esimerkiksi ympäristöjärjestelmästä
  • Vertailuperusteissa – ympäristönäkökohdat voivat tuottaa lisäpisteitä perustason ylittävästä suoriutumisesta
  • Hankintasopimuksen ehdoissa – esimerkiksi vaatimuksena päästöttömästä työmaasta tai tietyistä kuljetustavoista sopimuskauden aikana

Ympäristönäkökohtia voi olla kannattavampaa käyttää nimenomaan vertailuperusteena silloin, kun hankintayksikkö on epävarma siitä, mikä on markkinoilla realistinen taso – tällöin vähimmäisvaatimus asetetaan teknisissä vaatimuksissa, ja sen ylittävästä suoriutumisesta voi saada lisäpisteitä.

Ympäristömerkit näyttönä

Hankintayksikkö voi vaatia tarjoajalta näyttönä tiettyä ympäristömerkkiä (esimerkiksi Joutsenmerkkiä tai EU-ympäristömerkkiä), jos merkin myöntämisperusteet liittyvät suoraan hankinnan kohteeseen. Tarjoajan on kuitenkin voitava osoittaa vaatimuksen täyttyminen myös muulla vastaavalla näytöllä, jos sillä ei ole mahdollisuutta hankkia juuri kyseistä merkkiä määräajassa – merkkiä ei siis saa asettaa ainoana hyväksyttävänä todisteena. Yleensä myös muu oma ympäristöjärjestelmä on siis hyväksyttävä, jos se on dokumentoitu kattavasti.

Vastaavasti tarjoajan ympäristöasioiden hallintaa voidaan edellyttää osoitettavaksi EMAS-järjestelmällä tai muulla vastaavalla eurooppalaisella tai kansainvälisellä standardilla, kuten ISO 14001 -sertifikaatilla, kunhan myös muunlainen vastaava näyttö hyväksytään.

Elinkaarikustannukset osana vertailua

Yksi konkreettisimmista tavoista tuoda ympäristönäkökohdat mukaan tarjousvertailuun on elinkaarikustannusten huomioiminen. Elinkaarikustannuksissa voidaan ottaa huomioon:

  • Hankintayksikölle itselleen aiheutuvat kustannukset koko käyttöiän ajalta (esim. käyttö-, huolto- ja hävityskustannukset)
  • Ulkoiset, yhteiskunnalle aiheutuvat ympäristövaikutuksista syntyvät kustannukset (esim. kasvihuonekaasupäästöjen kustannus), jos niiden rahallinen arvo voidaan määrittää ja tarkistaa

Ulkoisten ympäristökustannusten huomioiminen edellyttää, että käytetty arviointimenetelmä perustuu puolueettomasti todennettavissa oleviin ja syrjimättömiin perusteisiin ja on kaikkien asiasta kiinnostuneiden osapuolten kohtuudella saatavilla – menetelmää ei siis voi rakentaa niin, että se suosii yksittäistä toimittajaa tai teknologiaa.

Näin vältät ympäristökriteerien sudenkuopat

  1. Varmista, että kriteeri liittyy hankinnan kohteeseen. Yleisluontoinen vaatimus koko yrityksen ympäristövastuullisuudesta ilman kytköstä hankittavaan tuotteeseen tai palveluun ei ole sallittu.
  2. Salli vaihtoehtoinen näyttö. Älä vaadi ainoastaan yhtä tiettyä ympäristömerkkiä tai sertifikaattia – hyväksy myös vastaava muu näyttö.
  3. Tee vaatimuksesta mitattava ja todennettavissa oleva. Epämääräiset ilmaisut kuten ”ympäristöystävällinen ratkaisu” ilman konkreettista mittaria ovat riski sekä tarjousvertailun läpinäkyvyydelle että valitusalttiudelle.
  4. Tarkista markkinatilanne etukäteen. Jos vain yksi toimittaja pystyy täyttämään asetetun ympäristövaatimuksen, kyse voi olla tarpeettomasta kilpailun rajoittamisesta – markkinakartoitus ennen tarjouspyynnön laadintaa auttaa tunnistamaan tämän riskin ajoissa.
  5. Dokumentoi elinkaarikustannuslaskennan menetelmä avoimesti, jos käytät sitä vertailuperusteena, jotta tarjoajat voivat jo tarjousta laatiessaan ymmärtää, miten vertailu tehdään.

Näin autamme

Autamme hankintayksiköitä sisällyttämään ympäristökriteerit hankinta-asiakirjoihin niin, että ne sekä tukevat kestävän kehityksen tavoitteita että kestävät juridisen tarkastelun. Autamme myös tarjoajia arvioimaan, onko hankinnassa asetettu ympäristövaatimus ollut lainmukainen ja syrjimätön.

Ota yhteyttä

Jos olette suunnittelemassa hankintaa, johon haluatte sisällyttää ympäristökriteerejä, tai epäilette, että kilpailutuksessanne asetettu ympäristövaatimus on rajoittanut kilpailua tarpeettomasti, ota yhteyttä.

Teppo Laine, asianajaja, osakas · teppo.laine@legistum.fi Asianajotoimisto Legistum Oy · Vilhonkatu 9C, 00100 Helsinki · puh. 0207 424 460 · toimisto@legistum.fi · www.legistum.fi

Referenssivaatimukset julkisessa hankinnassa – mikä on sallittua?

Referenssivaatimukset ovat yksi yleisimmin käytetyistä keinoista arvioida tarjoajan soveltuvuutta julkisessa hankinnassa. Samalla ne ovat yksi yleisimmistä syistä, joiden vuoksi hankintapäätöksestä valitetaan markkinaoikeuteen. Liian tiukka tai epätarkoituksenmukainen referenssivaatimus voi sulkea pois muutoin päteviä tarjoajia ja johtaa syytöksiin tarjoajien syrjimisestä.

Tässä artikkelissa käymme läpi, mitä referenssivaatimuksilla tarkoitetaan, miten niiden pitää olla suhteessa hankinnan kohteeseen, ja miten hankintayksikkö voi asettaa ne niin, että ne sekä varmistavat tarjoajan osaamisen että pitävät kilpailun avoimena.

Mitä referenssivaatimukset tarkoittavat?

Referenssivaatimuksilla hankintayksikkö edellyttää tarjoajalta näyttöä aiemmasta kokemuksesta vastaavanlaisista toimituksista tai palveluista. Tyypillisiä referenssivaatimuksia ovat esimerkiksi:

  • Vaatimus tietystä määrästä toteutettuja, vastaavanlaisia hankkeita tietyn ajanjakson sisällä
  • Vaatimus tietyn kokoluokan tai euromääräisen arvon referensseistä
  • Vaatimus referensseistä tietyltä toimialalta tai tietyntyyppisiltä asiakkailta (esim. julkiselta sektorilta)

Suhteellisuusperiaate rajoittaa referenssivaatimuksia

Hankintalain mukaan soveltuvuusvaatimusten, referenssivaatimukset mukaan lukien, on oltava oikeassa suhteessa hankinnan kohteeseen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että hankintayksikkö ei voi vaatia enempää kuin mikä on todella tarpeen sen varmistamiseksi, että tarjoaja pystyy suoriutumaan juuri kyseisestä hankinnasta.

Yleisimpiä ylimitoitettuja referenssivaatimuksia ovat:

  • Liian suuri vaadittu referenssimäärä suhteessa hankinnan laajuuteen
  • Liian tiukka aikaraja, jonka sisällä referenssien on pitänyt toteutua (esim. vain viimeisen vuoden ajalta, vaikka ala ei muutu niin nopeasti)
  • Liian kapea-alainen vaatimus toimialasta tai asiakastyypistä, joka sulkee pois muualla hankitun, tosiasiassa täysin relevantin kokemuksen
  • Vaatimus nimenomaan julkisen sektorin referensseistä, vaikka yksityisellä sektorilla hankittu kokemus olisi yhtä pätevää

Ryhmittymät ja alihankkijoiden referenssit

Hankintalaki turvaa tarjoajan oikeuden käyttää muiden yksiköiden voimavaroja soveltuvuusvaatimusten täyttämiseksi. Tämä tarkoittaa käytännössä, että:

  • Tarjoajien yhteenliittymä (ryhmittymä) voi täyttää referenssivaatimukset yhteenlaskettujen referenssien perusteella, vaikka yksikään ryhmän jäsenistä ei täyttäisi vaatimusta yksinään
  • Alihankkijan referenssejä voidaan hyödyntää, kun alihankkija todella osallistuu kyseisen osan toteuttamiseen
  • Hankintayksikkö ei saa asettaa vaatimusta, joka tosiasiassa estäisi tämän oikeuden käyttämisen – esimerkiksi vaatimalla, että yksittäisen tarjoajan on täytettävä koko referenssivaatimus itsenäisesti

Näin asetat referenssivaatimukset oikein

  1. Mieti, mitä vaatimuksella oikeasti halutaan varmistaa. Riittääkö osoitus siitä, että tarjoaja on toteuttanut samankaltaisia hankkeita, vai onko todella tarpeen vaatia tarkkaa euromäärää tai lukumäärää?
  2. Vertaa vaatimusta hankinnan laajuuteen. Pienessä hankinnassa ei ole perusteltua vaatia referenssejä, jotka vastaavat kokoluokaltaan huomattavasti suurempia hankkeita.
  3. Salli riittävän pitkä ajanjakso. Erityisesti aloilla, joilla vastaavia hankkeita toteutetaan harvoin, liian lyhyt referenssiaika voi karsia päteviä tarjoajia turhaan.
  4. Muista ryhmittymien ja alihankkijoiden oikeudet. Kirjaa tarjouspyyntöön selvästi, että referenssivaatimus voidaan täyttää myös ryhmittymän tai alihankkijan referensseillä.
  5. Vältä yksityiskohtia, jotka sopivat vain yhdelle toimittajalle. Jos referenssivaatimus täsmää tarkasti vain yhden markkinoilla toimivan yrityksen historiaan, se on vahva syrjinnän riskisignaali.

Näin autamme

Autamme hankintayksiköitä laatimaan soveltuvuus- ja referenssivaatimukset niin, että ne varmistavat tarjoajien pätevyyden mutta eivät altista kilpailutusta syrjintäväitteille. Autamme myös tarjoajia, joiden tarjous on hylätty referenssivaatimusten perusteella, arvioimaan onko hylkääminen ollut lainmukaista.

Ota yhteyttä

Jos olet laatimassa tarjouspyyntöä ja epävarma referenssivaatimusten mitoituksesta, tai tarjouksenne on hylätty referenssien perusteella, ota yhteyttä.

Teppo Laine, asianajaja, osakas · teppo.laine@legistum.fi Asianajotoimisto Legistum Oy · Vilhonkatu 9C, 00100 Helsinki · puh. 0207 424 460 · toimisto@legistum.fi · www.legistum.fi

Yhden tarjoajan kilpailutus – onko se uusittava?

Tilanne on tuttu monelle hankintayksikölle: tarjouspyyntö julkaistaan huolella, määräaika kuluu umpeen, ja tarjouksia saapuu vain yksi. Tämä ei ole pelkästään harmillista – se voi myös herättää kysymyksen siitä, onko kilpailutus ylipäätään ollut riittävän avoin ja kilpailua synnyttävä, ja onko hankintayksiköllä velvollisuus uusia koko kilpailutus.

Yhden tarjoajan tilanne on Suomessa yllättävän yleinen: merkittävä osa julkisista kilpailutuksista kerää käytännössä vain yhden tai kaksi tarjousta. Hankintalain uudistuksen myötä tähän ollaan puuttumassa aiempaa suoremmin.

Miksi kilpailutukseen saadaan vain yksi tarjous?

Tyypillisimpiä syitä ovat:

  • Liian tiukat tai epärealistiset soveltuvuusvaatimukset, jotka karsivat suuren osan potentiaalisista tarjoajista pois jo lähtökohtaisesti
  • Tekniset vaatimukset, jotka täyttää käytännössä vain yksi toimittaja markkinoilla
  • Ohut markkina – hankinnan kohde on niin erikoistunut, ettei Suomessa tai lähialueilla ole montaa toimijaa
  • Liian lyhyt tarjousaika, joka karsii pois toimijat, joilla ei ole valmiiksi resursseja nopeaan tarjoukseen
  • Puutteellinen markkinointi kilpailutuksesta – ilmoitus ei tavoita kaikkia potentiaalisia tarjoajia
  • Aiempi kilpailutus tai sopimuskumppani on jo vakiintunut, eivätkä muut toimijat koe kannattavaksi lähteä mukaan kilpailuun

Mitä laki edellyttää yhden tarjoajan tilanteessa?

Hankintalain uudistuksen myötä on tulossa aiempaa selkeämpi lähtökohta: jos EU-kynnysarvon ylittävään avoimeen kilpailutukseen saadaan vain yksi tarjous, hankintayksikön on lähtökohtaisesti keskeytettävä hankinta ja uusittava kilpailutus. Ajatuksena on, ettei yhden tarjouksen varaan syntynyttä hankintapäätöstä voida pitää aidosti kilpailuun perustuvana.

Uusimisvelvollisuudesta voidaan kuitenkin poiketa, jos hankinta on valmisteltu huolellista markkinakartoitusta hyödyntäen. Tämä tekee markkinakartoituksesta entistä tärkeämmän työkalun: hyvin tehty ja dokumentoitu markkinakartoitus voi olla peruste sille, ettei kilpailutusta tarvitse uusia, vaikka tarjouksia saataisiinkin vain yksi.

Huomioitavaa: Tarkat voimaantulopäivät ja soveltamisalan yksityiskohdat kannattaa aina varmistaa ajantasaisesta lähteestä, sillä hankintalain uudistus etenee vaiheittain.

Näin ehkäiset yhden tarjoajan tilanteen etukäteen

  1. Tee markkinakartoitus ennen tarjouspyynnön laatimista. Selvitä, ketkä markkinoilla toimivat ja millaisia vaatimuksia he pystyisivät realistisesti täyttämään.
  2. Arvioi soveltuvuusvaatimusten suhteellisuus. Kysy jokaisen vaatimuksen kohdalla, onko se todella välttämätön vai rajaako se tarpeettomasti kilpailua.
  3. Käytä teknologianeutraaleja vaatimuksia tuotemerkkien tai yksittäisten ratkaisujen sijaan.
  4. Varaa riittävän pitkä tarjousaika, erityisesti monimutkaisissa hankinnoissa.
  5. Markkinoi kilpailutusta aktiivisesti – pelkkä HILMA-ilmoitus ei aina tavoita kaikkia potentiaalisia tarjoajia, varsinkin pienempiä toimijoita.
  6. Harkitse hankinnan jakamista osiin. Pienempiin osiin jaettu hankinta voi houkutella useampia tarjoajia, jotka eivät pystyisi tarjoamaan koko kokonaisuudesta.

Entä jos tarjouksia on jo saatu vain yksi?

Jos kilpailutukseen on jo saatu vain yksi tarjous, kannattaa arvioida huolellisesti:

  • Onko hankinta valmisteltu markkinakartoitusta hyödyntäen – jos on, tilanne voi olla poikkeuksellisesti hyväksyttävä
  • Onko tarjouspyynnössä ollut piirteitä, jotka ovat voineet rajata kilpailua tarpeettomasti
  • Kannattaako hankinta silti keskeyttää ja uusia, vaikka lain vaatimus ei suoraan velvoittaisikaan siihen – yhden tarjouksen varaan tehty päätös on aina alttiimpi myöhemmälle riitautukselle

Näin autamme

Autamme hankintayksiköitä sekä ehkäisemään yhden tarjoajan tilanteita etukäteen että arvioimaan, mitä tehdä, jos tilanne on jo syntynyt. Palvelumme kattaa:

  • Tarjouspyyntöjen ja soveltuvuusvaatimusten arvioinnin kilpailua rajoittavien tekijöiden varalta
  • Markkinakartoitusten suunnittelun ja toteutuksen
  • Arvion siitä, onko kilpailutus uusittava, ja tarvittaessa uuden kilpailutuksen valmistelun

Ota yhteyttä

Jos kilpailutuksenne on juuri kerännyt vain yhden tarjouksen, tai haluatte varmistaa etukäteen, ettei näin käy, ota yhteyttä.

Teppo Laine, asianajaja, osakas · teppo.laine@legistum.fi Asianajotoimisto Legistum Oy · Vilhonkatu 9C, 00100 Helsinki · puh. 0207 424 460 · toimisto@legistum.fi · www.legistum.fi

Asianajotoimisto Legistum Oy

Hankintalaki uudistuu 2026 – mitä muutokset tarkoittavat hankintayksiköille ja tarjoajille?

Eduskunta on hyväksynyt laajan hankintalain uudistuksen, joka tulee voimaan vaiheittain vuoden 2026 aikana ja sen jälkeen. Uudistuksen tavoitteena on lisätä kilpailua julkisissa hankinnoissa, avata julkisia markkinoita nykyistä laajemmin yrityksille ja kaventaa kilpailuttamatta tehtävien hankintojen alaa. Taustalla on huomio siitä, että kilpailu on monissa suomalaisissa kilpailutuksissa jäänyt ohueksi.

Käymme tässä artikkelissa läpi keskeisimmät muutokset yleisellä tasolla ja sen, mitä organisaatiosi kannattaa tehdä jo nyt. Tarkat voimaantulopäivät ja siirtymäajat kannattaa aina varmistaa ajantasaisesta lähteestä tai meiltä ennen päätösten tekemistä, sillä uudistus etenee vaiheittain.

Keskeiset muutokset

1. Sidosyksikköhankintoihin tulee omistusosuusvaatimus

Merkittävä muutos koskee sidosyksiköitä eli niin sanottuja in-house-yhtiöitä. Jatkossa hankintayksikkö voi tehdä hankintoja sidosyksiköltä ilman kilpailutusta vain, jos sen omistusosuus sidosyksiköstä on riittävän suuri. Muutoksen taustalla on havainto, että sidosyksikköyhtiöissä on voinut olla mukana suuri joukko hankintayksiköitä hyvin pienin omistusosuuksin ilman todellista määräysvaltaa – ja tämä on ollut esillä myös tuoreessa oikeuskäytännössä.

Myös käänteiseen sidosyksikköhankintaan ja niin kutsuttuihin in-house sisters -hankintoihin tehdään tarkennuksia.

2. EU-kynnysarvon ylittävät hankinnat pääsääntöisesti jaettava osiin

Uudistuksen myötä EU-kynnysarvon ylittävää hankintaa ei saa jatkossa jättää jakamatta osiin ilman perusteltua syytä. Poikkeaminen jakovelvollisuudesta on mahdollista vain, jos osiin jakaminen ei hankinnan luonteen, laajuuden tai kokonaisvastuun hallittavuuden vuoksi ole perusteltua.

3. Yhden tarjoajan kilpailutus on lähtökohtaisesti uusittava

Jos EU-kynnysarvon ylittävään avoimella menettelyllä toteutettuun kilpailutukseen saadaan vain yksi tarjous, hankintayksikön on lähtökohtaisesti keskeytettävä hankinta ja uusittava kilpailutus. Uusimisvelvollisuudesta voidaan poiketa, jos hankinta on valmisteltu huolellista markkinakartoitusta hyödyntäen.

4. Markkinakartoitus pakolliseksi suurissa hankinnoissa

Suurissa hankinnoissa markkinakartoituksen tekemisestä tulee pakollista. Kartoituksen sisältö ja toteutustapa jäävät hankintayksikön harkintaan, mutta kartoitus ei saa olla syrjivä – eli myös markkinakartoitusvaiheessa on noudatettava tasapuolisen kohtelun periaatetta.

Mitä muutokset tarkoittavat käytännössä?

Hankintayksiköille:

  • Sidosyksiköiltä tehtävät hankinnat kannattaa käydä läpi ja omistusrakenne tarkistaa hyvissä ajoin
  • Hankintojen valmisteluun ja markkinakartoitukseen kannattaa varata aiempaa enemmän aikaa, erityisesti suurissa hankkeissa
  • Osiin jakamisen perusteet on syytä dokumentoida huolellisesti, jos hankintaa ei jaeta
  • Siirtymäaikoja ja voimaantulopäiviä kannattaa seurata aktiivisesti, koska muutokset etenevät vaiheittain

Tarjoajille ja markkinatoimijoille:

  • Julkiset markkinat avautuvat aiempaa laajemmin, kun sidosyksikköhankintojen ala kapenee – tämä voi tarkoittaa uusia tarjouskilpailuja aloilla, joilla kilpailua ei aiemmin ole ollut
  • Kannattaa seurata erityisesti kuntien ja hyvinvointialueiden sidosyksikköjärjestelyjä, sillä niiden muuttuessa syntyy uusia kilpailutuksia
  • Osiin jaetut hankinnat voivat avata mahdollisuuksia myös pienemmille toimijoille, jotka eivät olisi pystyneet tarjoamaan koko kokonaisuudesta

Näin autamme

Lakimuutos koskettaa käytännössä jokaista hankintayksikköä ja monia markkinatoimijoita. Autamme:

  • Arvioimaan, koskeeko sidosyksikkövaatimus organisaatiotanne ja miten siihen kannattaa varautua
  • Laatimaan tai tarkistamaan hankinta-asiakirjat uuden lain vaatimusten mukaisiksi
  • Valmistelemaan markkinakartoituksia lainmukaisesti ja syrjimättömästi
  • Arvioimaan olemassa olevien sidosyksikkösopimusten tilannetta

Ota yhteyttä

Jos haluat käydä läpi, mitä hankintalain uudistus tarkoittaa juuri teidän organisaatiollenne – mukaan lukien ajantasaiset voimaantulopäivät ja siirtymäajat – ota yhteyttä.

Teppo Laine, asianajaja, osakas · teppo.laine@legistum.fi Asianajotoimisto Legistum Oy · Vilhonkatu 9C, 00100 Helsinki · puh. 0207 424 460 · toimisto@legistum.fi · www.legistum.fi

Legistum on nyt INFRA ry:n kumppanijuristi julkisissa hankinnoissa

Asianajotoimisto Legistum on valittu Infra ry:n kumppanijuristiksi julkisia hankintoja koskevissa asioissa. Kumppanuus tarkoittaa käytännössä sitä, että INFRA ry:n jäsenyritykset voivat kääntyä puoleemme aina, kun tilanne ylittää järjestön jäsenpalvelun rajat – esimerkiksi urakkariidoissa, oikeudenkäynneissä tai julkisiin hankintoihin liittyvien valitusten laadinnassa.

Mitä kumppanijuristina toimiminen tarkoittaa?

INFRA ry on infra-alan yritysten valtakunnallinen etujärjestö, jonka jäsenpalveluun ei sisälly esimerkiksi laajempien oikeusriitojen hoitamista tai markkinaoikeusvalitusten laadintaa. Näissä tilanteissa järjestö ohjaa jäsenyrityksensä kumppanijuristien puoleen – meidän tapauksessamme erityisesti julkisiin hankintoihin liittyvissä asioissa.

Kumppanijuristien palvelut ovat maksullisia, ja hinnoittelu sovitaan suoraan toimeksiantajan ja Legistumin välillä; INFRA ry ei ole osapuolena näissä sopimuksissa. Mainitse INFRA ry:n jäsenyytesi jo ensimmäisessä yhteydenotossa – huomioimme sen hinnoittelussamme.

Missä asioissa autamme INFRA ry:n jäsenyrityksiä

Julkisiin hankintoihin erikoistuneena asianajotoimistona autamme infra-alan yrityksiä erityisesti seuraavissa tilanteissa:

  • Tarjouksen hylkääminen tai syrjivä kohtelu kilpailutuksessa – arvioimme, onko hankintayksikön menettely ollut lainmukaista
  • Hankintaoikaisuvaatimuksen ja valituksen laadinta markkinaoikeuteen
  • Urakkariidat ja niihin liittyvät sopimustulkinnat
  • Vahingonkorvausvaatimukset, kun virheellinen hankintamenettely on aiheuttanut taloudellista vahinkoa
  • Koko hankintaprosessin juridinen tuki tarjousvaiheesta sopimuskauden loppuun asti

Miksi Legistum?

Olemme asianajotoimisto, jonka ydinosaamista on julkiset hankinnat, rakennus- ja kiinteistöoikeus sekä yritysjuridiikka. Palvelemme neljällä paikkakunnalla – Helsingissä, Seinäjoella, Jyväskylässä ja Saarijärvellä – ja ympäri Suomen. Koska tunnemme sekä infra-alan sopimuskäytännöt että julkisten hankintojen erityispiirteet, pystymme viemään toimeksiannon tehokkaasti läpi neuvotteluteitse tai tarvittaessa oikeudenkäynnissä asti.

Ota yhteyttä

Jos INFRA ry:n jäsenyrityksenne kohtaa tilanteen, joka vaatii juridista apua julkisissa hankinnoissa – oli kyse sitten hylätystä tarjouksesta, urakkariidasta tai valituksen laatimisesta – ota yhteyttä. Muista mainita INFRA-jäsenyytesi heti yhteydenoton yhteydessä.

Teppo Laine, asianajaja, osakas · teppo.laine@legistum.fi Asianajotoimisto Legistum Oy · Vilhonkatu 9C, 00100 Helsinki · puh. 0207 424 460 · toimisto@legistum.fi · www.legistum.fi

Tarjoajien syrjiminen julkisissa hankinnoissa – näin vältät kalleimmat virheet

Tarjoajien syrjiminen on yksi yleisimmistä ja kalleimmista virheistä, joita hankintayksiköt tekevät kilpailutusprosessin aikana. Se voi johtaa hankintaoikaisuun, valitukseen markkinaoikeuteen, koko kilpailutuksen keskeytymiseen ja pahimmillaan merkittäviin vahingonkorvausvaatimuksiin. Silti syrjintä syntyy usein tahattomasti – epäselvistä tarjouspyynnön kriteereistä, epäjohdonmukaisesta vertailusta tai puutteellisesta dokumentaatiosta.

Tässä artikkelissa käymme läpi, mitä tarjoajien syrjiminen tarkoittaa lain näkökulmasta, miten se ilmenee käytännössä ja miten hankintayksikkö voi varmistaa syrjimättömän ja tasapuolisen kilpailutuksen alusta loppuun.

Mitä tarjoajien syrjiminen tarkoittaa?

Tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaate on kirjattu suoraan lakiin julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016). Lain 3 §:n mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että:

  • kaikilla tarjoajilla on oltava samat tiedot ja sama aika tarjouksen laatimiseen
  • tarjouspyynnön vaatimukset eivät saa suosia yksittäistä toimittajaa tai toimittajaryhmää ilman perusteltua syytä
  • tarjousten vertailu on tehtävä johdonmukaisesti ja etukäteen ilmoitettujen kriteerien mukaisesti
  • kansallisia tai paikallisia toimittajia ei saa suosia ulkomaisten tai muualla toimivien kustannuksella

Syrjintä voi olla suoraa (esimerkiksi tietyn yrityksen nimeäminen tarjouspyynnössä ilman ”tai vastaava” -mainintaa) tai epäsuoraa (esimerkiksi tekniset vaatimukset, jotka tosiasiassa täyttää vain yksi toimittaja markkinoilla).

Yleisimmät tilanteet, joissa syrjintää syntyy

Vuosien varrella markkinaoikeuden ratkaisuissa toistuvat tietyt syrjintätilanteet. Tunnistatko organisaatiosi kilpailutuksista jonkin näistä?

1. Liian tarkat tekniset eritelmät Tarjouspyynnössä käytetään tuotemerkkiä tai teknistä yksityiskohtaa, joka käytännössä sulkee pois muut kuin yhden toimittajan vaihtoehdot, eikä mukana ole ”tai vastaava” -ehtoa.

2. Epäselvät tai muuttuvat vertailuperusteet Tarjousten vertailussa käytetään kriteerejä, joita ei ole ilmoitettu tarjouspyynnössä, tai kriteerien painotusta tulkitaan jälkikäteen eri tavalla eri tarjoajien kohdalla.

3. Epätasa-arvoinen tiedonsaanti Yhdelle tarjoajalle annetaan lisätietoa tai neuvontaa, jota muut eivät saa – esimerkiksi epävirallisissa keskusteluissa ennen tarjousajan päättymistä.

4. Kohtuuttomat soveltuvuusvaatimukset Taloudellista tai teknistä suorituskykyä koskevat vaatimukset asetetaan niin korkealle, että ne eivät ole oikeassa suhteessa hankinnan kohteeseen ja sulkevat pois muutoin päteviä, erityisesti pienempiä, toimittajia.

5. Alkuperämaan tai sijainnin suosiminen Vaatimus paikallisesta toimipisteestä tai aiemmasta kokemuksesta juuri kyseisen hankintayksikön kanssa, ilman objektiivista hankintaan liittyvää perustetta.

Mitä syrjinnästä seuraa hankintayksikölle?

Syrjivä menettely ei ole vain juridinen riski – se on myös maineriski ja taloudellinen riski.

  • Hankintaoikaisu: Tarjoaja voi vaatia hankintayksikköä korjaamaan päätöksensä ilman oikeuskäsittelyä.
  • Valitus markkinaoikeuteen: Markkinaoikeus voi kumota hankintapäätöksen, kieltää hankintasopimuksen täytäntöönpanon tai määrätä hyvitysmaksun.
  • Hankinnan keskeytyminen: Koko prosessi voi joutua käynnistettäväksi uudelleen, mikä viivästyttää tarvittavan palvelun tai tuotteen saamista jopa kuukausilla.
  • Vahingonkorvausvastuu: Syrjityksi tullut tarjoaja voi vaatia korvausta tarjouksen laatimiskuluista tai jopa saamatta jääneestä katteesta.
  • Mainehaitta: Toistuvat valitukset heikentävät hankintayksikön uskottavuutta markkinoilla ja voivat vähentää tarjousten määrää tulevissa kilpailutuksissa.

Näin vältät tarjoajien syrjimisen riskin

Syrjinnän välttäminen ei tarkoita, että vaatimuksia pitäisi laimentaa – kyse on siitä, että kaikki vaatimukset ja valintaperusteet ovat läpinäkyviä, perusteltuja ja etukäteen tiedossa.

  1. Laadi tarjouspyyntö huolellisesti ja teknologianeutraalisti. Käytä toiminnallisia vaatimuksia tuotemerkkien sijaan, ja lisää tarvittaessa ”tai vastaava” -ehto.
  2. Määrittele vertailuperusteet etukäteen ja pidä niistä kiinni. Kaikki painoarvot ja pisteytysmallit tulee olla tarjouspyynnössä, eikä niitä saa muuttaa jälkikäteen.
  3. Varmista tasapuolinen viestintä. Kaikki lisäkysymykset ja niiden vastaukset tulee julkaista kaikille tarjoajille samanaikaisesti.
  4. Arvioi soveltuvuusvaatimusten suhteellisuus. Kysy aina: onko tämä vaatimus todella välttämätön hankinnan onnistumiselle, vai rajaako se tarpeettomasti kilpailua?
  5. Dokumentoi päätöksenteko. Selkeä ja jäljitettävä dokumentaatio suojaa hankintayksikköä, jos päätöksestä valitetaan.
  6. Käytä ulkopuolista asiantuntemusta riskikohdissa. Erityisesti monimutkaisissa tai arvokkaissa hankinnoissa ulkopuolinen tarkistus vähentää merkittävästi virheriskiä.

Miten julkinenhankinta.fi auttaa sinua välttämään syrjintäriskit

Tarjoajien syrjiminen syntyy harvoin tahallisesti – useimmiten kyse on kiireestä, rutiinista tai puuttuvasta erityisosaamisesta hankintalain yksityiskohdissa. Me julkinenhankinta.fi:ssä autamme hankintayksiköitä varmistamaan, että jokainen kilpailutus kestää tarkastelun:

  • Lakineuvonta ja juridinen konsultointi koko hankintaprosessin ajan, jotta tulkinnanvaraiset tilanteet ratkaistaan oikein jo etukäteen
  • Tarjouspyyntöjen ja hankinta-asiakirjojen laadinta teknologianeutraalisti ja lain vaatimusten mukaisesti, niin ettei vaatimuksissa jää syrjinnän riskiä
  • Kilpailutusprosessin kokonaisvaltainen hallinta aikataulusta vertailuun ja päätöksen dokumentointiin asti
  • Koulutus ja valmennus hankintayksikön henkilöstölle, jotta syrjimättömyyden periaate tulee osaksi organisaation arkea, ei vain yksittäistä hanketta

Kun hankintaprosessi on alusta asti rakennettu läpinäkyväksi ja tasapuoliseksi, vältät hankintaoikaisut, valitukset ja viivästykset – ja voit keskittyä siihen, mikä on tärkeintä: oikean palveluntarjoajan valintaan.

Ota yhteyttä, niin käymme yhdessä läpi seuraavan kilpailutuksesi riskikohdat ja varmistamme, että prosessisi kestää tarkastelun markkinaoikeudessakin.

Usein kysytyt kysymykset

Voiko hankintayksikkö nimetä tarjouspyynnössä tietyn tuotemerkin? Vain poikkeustapauksissa, ja silloinkin mukaan on lisättävä ”tai vastaava” -ehto, ellei hankinnan kohdetta ole mahdollista kuvata riittävän täsmällisesti muulla tavoin.

Kuka voi valittaa syrjivästä hankintamenettelystä? Kuka tahansa asiassa, jolla on ollut tai olisi voinut olla oikeutta tarjouksen tekemiseen, voi hakea muutosta hankintaoikaisulla tai valituksella markkinaoikeuteen.

Kuinka pitkä aika valituksen tekemiseen on? Valitusaika markkinaoikeuteen on pääsääntöisesti 14 päivää siitä, kun tarjoaja on saanut tiedon hankintapäätöksestä ja valitusosoituksesta.

Asianajotoimisto Legistum Oy

Hintojen manipulointi julkisessa hankinnassa – mitä se tarkoittaa?

Hintojen manipulointi julkisessa hankinnassa tarkoittaa tilannetta, jossa tarjoaja pyrkii vaikuttamaan kilpailutuksen lopputulokseen hinnoittelulla tavalla, joka ei vastaa normaalia markkinaehtoista hinnoittelua tai hankinnan todellista toteuttamista.

Julkisissa hankinnoissa hinta on usein merkittävä osa tarjousten vertailua, minkä vuoksi poikkeava hinnoittelu voi herättää kysymyksiä sekä hankintayksikössä että muissa tarjoajissa.

Kaikki edullinen hinnoittelu ei kuitenkaan ole manipulointia. Tarjoajalla on lähtökohtaisesti oikeus hinnoitella tarjouksensa kilpailukykyisesti.

Mitä hintojen manipulointi voi tarkoittaa?

Hintojen manipulointia voi esiintyä esimerkiksi tilanteissa, joissa tarjoaja pyrkii saavuttamaan kilpailuedun keinolla, joka vääristää tarjousten vertailua tai sopimuksen toteuttamista.

Esimerkkejä voivat olla:

-poikkeuksellisen alhainen hinta ilman realistista perustetta
-keinotekoinen hinnoittelu eri palveluosien välillä
-tappiollinen hinnoittelu kilpailutuksen voittamiseksi
-hinnoittelurakenteen käyttäminen vertailun vääristämiseen

Erityisesti monivuotisissa sopimuksissa tai hankinnoissa, joissa on paljon eri hintakomponentteja, hinnoittelun merkitys korostuu.

Onko halpa tarjous aina epäilyttävä?

Ei ole.

Julkisissa hankinnoissa tarjoaja voi tehdä strategisia hinnoitteluratkaisuja esimerkiksi saadakseen uuden asiakkaan, hyödyntääkseen tehokkaan tuotantomallin tai kasvattaakseen markkinaosuuttaan.

Pelkästään alhainen hinta ei tarkoita, että tarjous olisi virheellinen.

Jos hinta vaikuttaa poikkeuksellisen alhaiselta, hankintayksikön tulee kuitenkin arvioida tilanne tarkemmin.

Poikkeuksellisen alhainen hinta ja selvityspyyntö

Jos tarjoushinta vaikuttaa epätavallisen matalalta, hankintayksikkö voi joutua pyytämään tarjoajalta selvityksen hinnan perusteista.

Tarjoajan tulee tällöin pystyä osoittamaan, että tarjous voidaan toteuttaa annetulla hinnalla.

Selvityksessä voidaan tarkastella esimerkiksi

-kustannusrakennetta
-tuotantomenetelmiä
-tehokkuushyötyjä
-hankinnan toteutustapaa

Hankintayksikkö ei voi automaattisesti hylätä halpaa tarjousta ilman asianmukaista arviointia.

Hintojen manipulointi tarjousten vertailussa

Yksi ongelmallinen tilanne voi syntyä silloin, kun tarjoaja hinnoittelee tarjouspyynnön eri osat tarkoituksellisesti epätasapainoisesti.

Esimerkiksi jos vertailussa painotetaan tiettyä hintaa, tarjoaja voi yrittää laskea juuri tämän osuuden hyvin alas ja nostaa muita hintoja myöhemmin sopimuskauden aikana.

Tällöin arvioitavaksi voi tulla, onko hinnoittelu ollut tarkoitettu vääristämään kilpailutusta.

Hankintayksikön näkökulma

Hankintayksikön tulee suunnitella tarjouspyyntö ja vertailuperusteet siten, että hinnoittelun väärinkäyttöön liittyviä riskejä voidaan vähentää.

Keinoja voivat olla esimerkiksi

-selkeä hinnoittelurakenne
-realistiset vertailuperusteet
-tarjousten kokonaisuuden arviointi
-epäselvien hintojen tarkentaminen

Hyvin laadittu tarjouspyyntö vähentää riskiä siitä, että hinta ohjaa kilpailutusta väärällä tavalla.

Voiko hintojen manipulointi johtaa valitukseen?

Kyllä. Jos tarjoaja tai hankintayksikkö katsoo, että hinnoittelu on vaikuttanut lainvastaisesti kilpailutuksen lopputulokseen, asia voi johtaa hankintaoikaisuun tai markkinaoikeusvalitukseen.

Arvioinnissa keskeistä on, onko menettely rikkonut tarjoajien tasapuolista kohtelua tai vääristänyt kilpailua.

Ota yhteyttä. Hintojen manipulointi julkisessa hankinnassa liittyy tilanteisiin, joissa hinnoittelua käytetään tavalla, joka voi vääristää kilpailutusta tai vaarantaa sopimuksen toteuttamisen.

Hankintayksikön tulee arvioida poikkeavat hinnat huolellisesti, mutta tarjoajalla on myös oikeus tehdä kilpailukykyisiä hinnoitteluratkaisuja.

Selkeä tarjouspyyntö, realistiset vertailuperusteet ja huolellinen arviointi vähentävät riskiä riidoista.

Asianajotoimisto Legistum Oy

Epäonnistuminen tarjouspyynnön laatimisessa – yleisimmät virheet julkisissa hankinnoissa

Tarjouspyynnön laatiminen on yksi julkisen hankinnan tärkeimmistä vaiheista. Huonosti laadittu tarjouspyyntö voi johtaa siihen, että tarjoukset eivät ole vertailukelpoisia, kilpailutus epäonnistuu tai hankintapäätöksestä tehdään valitus.

Epäonnistuminen tarjouspyynnön laatimisessa ei yleensä johdu yhdestä yksittäisestä virheestä, vaan siitä, että hankinnan tavoitteita, vaatimuksia ja menettelyä ei ole suunniteltu riittävän huolellisesti.

Miksi tarjouspyynnön onnistuminen on tärkeää?

Tarjouspyyntö määrittää koko kilpailutuksen pelisäännöt. Sen perusteella tarjoajat arvioivat, voivatko ja haluavatko osallistua kilpailutukseen.

Kun tarjouspyyntö on epäselvä, liian rajoittava tai ristiriitainen, seurauksena voi olla vähäinen määrä tarjouksia, huono kilpailutulos tai hankintaprosessin keskeytyminen.

Julkisissa hankinnoissa hankintayksikkö ei voi myöhemmin vapaasti korjata tarjouspyynnössä tehtyjä virheitä, koska kaikkia tarjoajia on kohdeltava tasapuolisesti.

Yleisimmät syyt tarjouspyynnön epäonnistumiseen

Epäselvät vaatimukset

Yksi yleisimmistä ongelmista on se, että tarjouspyynnössä ei määritellä riittävän selkeästi, mitä hankinnalta odotetaan.

Tarjoajat voivat tulkita vaatimukset eri tavoin, jolloin tarjoukset eivät ole keskenään vertailukelpoisia.

Erityisesti IT-järjestelmien ja asiantuntijapalveluiden hankinnoissa epäselvät vaatimukset aiheuttavat usein ongelmia.

Liian tarkat tekniset vaatimukset

Hankintayksiköllä on oikeus määritellä tarvitsemansa ratkaisu, mutta vaatimukset eivät saa perusteettomasti suosia tiettyä toimittajaa.

Esimerkiksi tietyn valmistajan ominaisuuksiin perustuvat vaatimukset voivat rajoittaa kilpailua.

Parempi tapa on usein määritellä tavoiteltu lopputulos ja toiminnalliset vaatimukset.

Vertailuperusteiden puutteellinen määrittely

Tarjousten vertailuperusteiden tulee olla selkeitä jo tarjouspyynnössä.

Jos tarjoajat eivät tiedä, millä perusteilla tarjouksia arvioidaan, kilpailutus voi olla lainvastainen.

Vertailuperusteiden tulee myös liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa objektiivinen arviointi.

Hankinnan tarpeen puutteellinen määrittely

Jos hankintayksikkö ei itse tiedä tarkasti, mitä se tarvitsee, tätä on vaikea määrittää tarjoajille.

Hyvä tarjouspyyntö lähtee aina todellisesta tarpeesta.

Ennen kilpailutusta kannattaa selvittää esimerkiksi markkinatilannetta, vaihtoehtoisia ratkaisuja ja hankinnan tavoitteita.

Sopimusehtojen unohtaminen

Tarjouspyyntö ei koske vain kilpailutusvaihetta, vaan myös tulevaa sopimussuhdetta.

Epäselvät sopimusehdot voivat aiheuttaa ongelmia myöhemmin esimerkiksi hinnankorotuksissa, palvelutasoissa tai sopimusmuutoksissa.

Mitä seuraa epäonnistuneesta tarjouspyynnöstä?

Puutteellinen tarjouspyyntö voi johtaa esimerkiksi siihen, että

-Tarjouksia saadaan liian vähän
-Tarjoukset eivät ole vertailukelpoisia
-Hankinta joudutaan keskeyttämään
-Tarjoaja tekee hankintaoikaisuvaatimuksen
-Asia etenee markkinaoikeuteen

Pahimmassa tapauksessa koko kilpailutus joudutaan aloittamaan uudelleen.

Miten tarjouspyynnön epäonnistuminen voidaan estää?

Onnistunut tarjouspyyntö perustuu huolelliseen valmisteluun.

Hyviä käytäntöjä ovat esimerkiksi

-Hankinnan tavoitteen määrittely ennen kilpailutusta
-Markkinakartoituksen tekeminen
-Selkeät ja perustellut vaatimukset
-Toiminnallisten vaatimusten suosiminen
-Juridinen tarkistus ennen julkaisemista

Erityisesti vaativissa hankinnoissa ulkopuolinen asiantuntija voi auttaa tunnistamaan riskit ennen kuin ne aiheuttavat ongelmia.

Ota yhteyttä jos tarjouspyynnössä on ongelmia. Epäonnistuminen tarjouspyynnön laatimisessa voi aiheuttaa merkittäviä ongelmia koko hankintaprosessille. Selkeys, avoimuus ja huolellinen suunnittelu ovat onnistuneen kilpailutuksen perusta.

Hyvä tarjouspyyntö ei ainoastaan vähennä valitusriskiä, vaan auttaa myös saamaan parempia tarjouksia ja saavuttamaan hankinnan tavoitteet.

Asianajotoimisto Legistum Oy

Kuinka monesti hankinta voidaan keskeyttää? – julkisen hankinnan keskeyttäminen

Julkisen hankinnan keskeyttäminen herättää usein kysymyksiä erityisesti silloin, kun sama kilpailutus joudutaan keskeyttämään useamman kerran. Hankintayksikkö voi tietyissä tilanteissa keskeyttää hankinnan, mutta keskeyttäminen ei saa olla keino kiertää hankintalakia tai suosia tiettyä toimittajaa.

Kysymys siitä, kuinka monesti hankinta voidaan keskeyttää, riippuu aina tilanteen olosuhteista ja siitä, ovatko keskeyttämiselle olemassa hyväksyttävät perusteet.

Onko hankinnan keskeyttämiselle määrällistä rajaa?

Julkisissa hankinnoissa ei ole säädetty tiettyä enimmäismäärää sille, kuinka monta kertaa hankinta voidaan keskeyttää.

Periaatteessa hankintayksikkö voi keskeyttää kilpailutuksen useammankin kerran, jos jokaiselle keskeyttämiselle on olemassa itsenäinen, todellinen ja perusteltu syy.

Pelkkä se, että hankinta on jo kerran keskeytetty, ei estä uutta keskeyttämistä.

Milloin useampi keskeytys voi olla sallittu?

Useampi keskeytys voi olla perusteltu esimerkiksi tilanteissa, joissa

tarjouspyynnössä havaitaan uusia olennaisia virheitä
hankinnan tarve muuttuu kesken prosessin
markkinoilta ei saada tarkoituksenmukaisia tarjouksia
hankinnan laajuutta tai sisältöä joudutaan muuttamaan merkittävästi

Esimerkiksi IT-järjestelmän hankinnassa voi ilmetä kilpailutuksen aikana, että alkuperäiset vaatimukset eivät vastaa organisaation todellista tarvetta. Tällöin keskeytys ja uuden kilpailutuksen valmistelu voivat olla perusteltuja.

Milloin toistuva keskeyttäminen voi olla ongelmallista?

Jos hankinta keskeytetään toistuvasti ilman todellista syytä, menettely voi herättää epäilyksiä.

Ongelmallista voi olla esimerkiksi tilanne, jossa hankintayksikkö keskeyttää kilpailutuksen aina silloin, kun tietty tarjoaja ei ole menestymässä tai kun tarjouskilpailun lopputulos ei miellytä.

Hankintayksikkö ei voi käyttää keskeyttämistä keinona aloittaa kilpailutus uudelleen parempaan lopputulokseen pääsemiseksi ilman hyväksyttävää perustetta.

Voiko tarjoaja valittaa toistuvasta keskeyttämisestä?

Kyllä. Tarjoaja voi tietyissä tilanteissa tehdä hankintaoikaisuvaatimuksen tai valituksen markkinaoikeuteen, jos keskeyttämisen perusteet vaikuttavat lainvastaisilta.

Markkinaoikeus arvioi erityisesti sitä, onko hankintayksiköllä ollut todellinen ja perusteltu syy keskeyttää hankinta.

Pelkkä hankintayksikön ilmoitus siitä, että kilpailutus keskeytetään, ei yksin riitä, vaan päätöksen perustelujen tulee olla uskottavia.

Mitä hankintayksikön tulee huomioida?

Jos hankinta keskeytetään useamman kerran, dokumentoinnin merkitys korostuu.

Hankintayksikön kannattaa kirjata selkeästi

miksi hankinta keskeytetään
mitä ongelmia kilpailutuksessa havaittiin
miksi ongelmaa ei voida ratkaista muulla tavalla
miten uusi kilpailutus korjaa tilanteen

Hyvä dokumentointi auttaa osoittamaan, että toiminta on ollut lainmukaista.

Voiko keskeytetty hankinta alkaa uudelleen?

Kyllä. Keskeytetty hankinta voidaan käynnistää uudelleen, mutta uusi kilpailutus tulee valmistella huolellisesti.

Jos aiempi keskeytys johtui esimerkiksi epäselvästä tarjouspyynnöstä, ongelma tulee korjata ennen uuden tarjouspyynnön julkaisemista.

Muuten sama ongelma voi johtaa uuteen keskeytykseen tai valitukseen.

Ota yhteyttä julkisen hankinnan asiassa. Julkisissa hankinnoissa ei ole säädetty rajaa sille, kuinka monta kertaa hankinta voidaan keskeyttää. Hankinta voidaan keskeyttää useammankin kerran, jos jokaiselle keskeytykselle on hyväksyttävä ja objektiivinen peruste.

Toistuvat keskeytykset lisäävät kuitenkin riskiä siitä, että hankintamenettelyn lainmukaisuutta arvioidaan tarkemmin.

Huolellinen suunnittelu, selkeät perustelut ja juridinen arviointi auttavat varmistamaan, että hankinnan keskeyttäminen kestää mahdollisen tarkastelun.

Asianajotoimisto Legistum Oy

Julkisen hankinnan jälki-ilmoitus – mitä se tarkoittaa ja milloin se tehdään?

Julkisen hankinnan jälki-ilmoitus on osa hankintaprosessia, jolla ilmoitetaan tehdystä hankinnasta kilpailutuksen päättymisen jälkeen. Sen tarkoituksena on lisätä julkisten hankintojen avoimuutta ja varmistaa, että markkinoilla on tieto toteutuneista hankinnoista.

Jälki-ilmoitus liittyy erityisesti EU-kynnysarvot ylittäviin hankintoihin, mutta sen merkitys on laajempi osa julkisten hankintojen läpinäkyvyyttä.

Mikä on julkisen hankinnan jälki-ilmoitus?

Jälki-ilmoitus on hankintayksikön tekemä ilmoitus siitä, että hankintamenettely on päättynyt ja hankintasopimus on tehty tai muu hankintamenettelyn lopputulos on saavutettu.

Se sisältää tietoja esimerkiksi siitä, mikä hankinta on toteutettu, kuka kilpailutuksen voitti ja millainen hankintamenettely oli käytössä.

Jälki-ilmoituksen avulla seurataan julkisten varojen käyttöä ja mahdollistetaan hankintojen avoimuus.

Milloin jälki-ilmoitus tehdään?

Julkisen hankinnan jälki-ilmoitus tehdään yleensä sen jälkeen, kun hankintasopimus on allekirjoitettu tai hankintamenettely on muuten päättynyt.

EU-hankinnoissa jälki-ilmoituksen tekeminen on lähtökohtaisesti pakollista. Ilmoitus tulee tehdä määräajassa hankintasopimuksen tekemisestä tai muun hankintamenettelyn päättymisestä.

Hankintayksikön tulee huolehtia siitä, että ilmoitus tehdään asianmukaisesti.

Mitä tietoja jälki-ilmoitus sisältää?

Jälki-ilmoituksessa ilmoitetaan tyypillisesti tietoja kuten

hankinnan kohde
käytetty hankintamenettely
valittu toimittaja
hankinnan arvo
tarjousten määrä
hankinnan lopputulos

Tiedot antavat kokonaiskuvan siitä, miten kilpailutus toteutui.

Miksi jälki-ilmoitus on tärkeä?

Jälki-ilmoituksen tärkein tehtävä on avoimuuden varmistaminen.

Julkisten hankintojen tulee olla läpinäkyviä, jotta voidaan arvioida, onko kilpailutus toteutettu asianmukaisesti ja onko julkisia varoja käytetty tehokkaasti.

Ilmoitusten avulla myös yritykset voivat seurata markkinoita ja arvioida tulevia liiketoimintamahdollisuuksia.

Mitä tapahtuu, jos jälki-ilmoitus puuttuu?

Jälki-ilmoituksen laiminlyönti voi olla hankintalainsäädännön vastainen menettely.

Vaikka puuttuva jälki-ilmoitus ei yleensä yksin tarkoita sitä, että hankintasopimus olisi automaattisesti mitätön, se voi olla osoitus hankintaprosessin puutteellisesta hoitamisesta.

Hankintayksikön kannattaa siksi huolehtia ilmoitusvelvollisuuksista samalla huolellisuudella kuin muistakin kilpailutuksen vaiheista.

Jälki-ilmoitus ja hankinnan dokumentointi

Jälki-ilmoitus liittyy laajempaan kokonaisuuteen eli hankintaprosessin dokumentointiin.

Hankintayksikön tulee pystyä osoittamaan, miten kilpailutus on toteutettu, miten tarjoukset on arvioitu ja miksi tietty ratkaisu on tehty.

Hyvä dokumentointi vähentää riskiä riitatilanteissa ja helpottaa myös mahdollista myöhempää tarkastelua.

Ota yhteyttä julkisen hankinnan asiassa. Julkisen hankinnan jälki-ilmoitus on tärkeä osa avointa ja läpinäkyvää hankintaprosessia. Sen avulla ilmoitetaan kilpailutuksen lopputulos ja varmistetaan, että hankinnasta jää asianmukainen julkinen tieto.

Hankintayksikön kannattaa huomioida jälki-ilmoitus jo hankinnan suunnitteluvaiheessa, jotta kaikki lakisääteiset velvollisuudet tulevat hoidetuiksi oikein.

Asianajotoimisto Legistum Oy