Julkiset hankinnat ovat merkittävä keino edistää kestävää kehitystä: kun hankintayksikkö ostaa vuosittain tavaroita, palveluita ja urakoita miljardeilla euroilla, sillä on todellista vaikutusvaltaa markkinoihin. Hankintalaki antaa hankintayksikölle laajat mahdollisuudet ottaa ympäristönäkökohdat huomioon – mutta väärin tai epäselvästi asetettu ympäristökriteeri voi myös rajoittaa kilpailua tarpeettomasti ja altistaa hankinnan valitukselle. Tässä artikkelissa käymme läpi, missä hankintaprosessin vaiheissa ympäristökriteerejä …
Referenssivaatimukset julkisessa hankinnassa – mikä on sallittua?
Referenssivaatimukset ovat yksi yleisimmin käytetyistä keinoista arvioida tarjoajan soveltuvuutta julkisessa hankinnassa. Samalla ne ovat yksi yleisimmistä syistä, joiden vuoksi hankintapäätöksestä valitetaan markkinaoikeuteen. Liian tiukka tai epätarkoituksenmukainen referenssivaatimus voi sulkea pois muutoin päteviä tarjoajia ja johtaa syytöksiin tarjoajien syrjimisestä. Tässä artikkelissa käymme läpi, mitä referenssivaatimuksilla tarkoitetaan, miten niiden pitää olla suhteessa hankinnan kohteeseen, ja miten hankintayksikkö …
Yhden tarjoajan kilpailutus – onko se uusittava?
Tilanne on tuttu monelle hankintayksikölle: tarjouspyyntö julkaistaan huolella, määräaika kuluu umpeen, ja tarjouksia saapuu vain yksi. Tämä ei ole pelkästään harmillista – se voi myös herättää kysymyksen siitä, onko kilpailutus ylipäätään ollut riittävän avoin ja kilpailua synnyttävä, ja onko hankintayksiköllä velvollisuus uusia koko kilpailutus. Yhden tarjoajan tilanne on Suomessa yllättävän yleinen: merkittävä osa julkisista kilpailutuksista …
Hankintalaki uudistuu 2026 – mitä muutokset tarkoittavat hankintayksiköille ja tarjoajille?
Eduskunta on hyväksynyt laajan hankintalain uudistuksen, joka tulee voimaan vaiheittain vuoden 2026 aikana ja sen jälkeen. Uudistuksen tavoitteena on lisätä kilpailua julkisissa hankinnoissa, avata julkisia markkinoita nykyistä laajemmin yrityksille ja kaventaa kilpailuttamatta tehtävien hankintojen alaa. Taustalla on huomio siitä, että kilpailu on monissa suomalaisissa kilpailutuksissa jäänyt ohueksi. Käymme tässä artikkelissa läpi keskeisimmät muutokset yleisellä tasolla …
Legistum on nyt INFRA ry:n kumppanijuristi julkisissa hankinnoissa
Asianajotoimisto Legistum on valittu Infra ry:n kumppanijuristiksi julkisia hankintoja koskevissa asioissa. Kumppanuus tarkoittaa käytännössä sitä, että INFRA ry:n jäsenyritykset voivat kääntyä puoleemme aina, kun tilanne ylittää järjestön jäsenpalvelun rajat – esimerkiksi urakkariidoissa, oikeudenkäynneissä tai julkisiin hankintoihin liittyvien valitusten laadinnassa. Mitä kumppanijuristina toimiminen tarkoittaa? INFRA ry on infra-alan yritysten valtakunnallinen etujärjestö, jonka jäsenpalveluun ei sisälly esimerkiksi …
Tarjoajien syrjiminen julkisissa hankinnoissa – näin vältät kalleimmat virheet
Tarjoajien syrjiminen on yksi yleisimmistä ja kalleimmista virheistä, joita hankintayksiköt tekevät kilpailutusprosessin aikana. Se voi johtaa hankintaoikaisuun, valitukseen markkinaoikeuteen, koko kilpailutuksen keskeytymiseen ja pahimmillaan merkittäviin vahingonkorvausvaatimuksiin. Silti syrjintä syntyy usein tahattomasti – epäselvistä tarjouspyynnön kriteereistä, epäjohdonmukaisesta vertailusta tai puutteellisesta dokumentaatiosta. Tässä artikkelissa käymme läpi, mitä tarjoajien syrjiminen tarkoittaa lain näkökulmasta, miten se ilmenee käytännössä ja …
Hintojen manipulointi julkisessa hankinnassa – mitä se tarkoittaa?
Hintojen manipulointi julkisessa hankinnassa tarkoittaa tilannetta, jossa tarjoaja pyrkii vaikuttamaan kilpailutuksen lopputulokseen hinnoittelulla tavalla, joka ei vastaa normaalia markkinaehtoista hinnoittelua tai hankinnan todellista toteuttamista. Julkisissa hankinnoissa hinta on usein merkittävä osa tarjousten vertailua, minkä vuoksi poikkeava hinnoittelu voi herättää kysymyksiä sekä hankintayksikössä että muissa tarjoajissa. Kaikki edullinen hinnoittelu ei kuitenkaan ole manipulointia. Tarjoajalla on lähtökohtaisesti …
Epäonnistuminen tarjouspyynnön laatimisessa – yleisimmät virheet julkisissa hankinnoissa
Tarjouspyynnön laatiminen on yksi julkisen hankinnan tärkeimmistä vaiheista. Huonosti laadittu tarjouspyyntö voi johtaa siihen, että tarjoukset eivät ole vertailukelpoisia, kilpailutus epäonnistuu tai hankintapäätöksestä tehdään valitus. Epäonnistuminen tarjouspyynnön laatimisessa ei yleensä johdu yhdestä yksittäisestä virheestä, vaan siitä, että hankinnan tavoitteita, vaatimuksia ja menettelyä ei ole suunniteltu riittävän huolellisesti. Miksi tarjouspyynnön onnistuminen on tärkeää? Tarjouspyyntö määrittää koko …
Kuinka monesti hankinta voidaan keskeyttää? – julkisen hankinnan keskeyttäminen
Julkisen hankinnan keskeyttäminen herättää usein kysymyksiä erityisesti silloin, kun sama kilpailutus joudutaan keskeyttämään useamman kerran. Hankintayksikkö voi tietyissä tilanteissa keskeyttää hankinnan, mutta keskeyttäminen ei saa olla keino kiertää hankintalakia tai suosia tiettyä toimittajaa. Kysymys siitä, kuinka monesti hankinta voidaan keskeyttää, riippuu aina tilanteen olosuhteista ja siitä, ovatko keskeyttämiselle olemassa hyväksyttävät perusteet. Onko hankinnan keskeyttämiselle määrällistä …
Julkisen hankinnan jälki-ilmoitus – mitä se tarkoittaa ja milloin se tehdään?
Julkisen hankinnan jälki-ilmoitus on osa hankintaprosessia, jolla ilmoitetaan tehdystä hankinnasta kilpailutuksen päättymisen jälkeen. Sen tarkoituksena on lisätä julkisten hankintojen avoimuutta ja varmistaa, että markkinoilla on tieto toteutuneista hankinnoista. Jälki-ilmoitus liittyy erityisesti EU-kynnysarvot ylittäviin hankintoihin, mutta sen merkitys on laajempi osa julkisten hankintojen läpinäkyvyyttä. Mikä on julkisen hankinnan jälki-ilmoitus? Jälki-ilmoitus on hankintayksikön tekemä ilmoitus siitä, että …