Eduskunta on hyväksynyt laajan hankintalain uudistuksen, joka tulee voimaan vaiheittain vuoden 2026 aikana ja sen jälkeen. Uudistuksen tavoitteena on lisätä kilpailua julkisissa hankinnoissa, avata julkisia markkinoita nykyistä laajemmin yrityksille ja kaventaa kilpailuttamatta tehtävien hankintojen alaa. Taustalla on huomio siitä, että kilpailu on monissa suomalaisissa kilpailutuksissa jäänyt ohueksi.

Käymme tässä artikkelissa läpi keskeisimmät muutokset yleisellä tasolla ja sen, mitä organisaatiosi kannattaa tehdä jo nyt. Tarkat voimaantulopäivät ja siirtymäajat kannattaa aina varmistaa ajantasaisesta lähteestä tai meiltä ennen päätösten tekemistä, sillä uudistus etenee vaiheittain.

Keskeiset muutokset

1. Sidosyksikköhankintoihin tulee omistusosuusvaatimus

Merkittävä muutos koskee sidosyksiköitä eli niin sanottuja in-house-yhtiöitä. Jatkossa hankintayksikkö voi tehdä hankintoja sidosyksiköltä ilman kilpailutusta vain, jos sen omistusosuus sidosyksiköstä on riittävän suuri. Muutoksen taustalla on havainto, että sidosyksikköyhtiöissä on voinut olla mukana suuri joukko hankintayksiköitä hyvin pienin omistusosuuksin ilman todellista määräysvaltaa – ja tämä on ollut esillä myös tuoreessa oikeuskäytännössä.

Myös käänteiseen sidosyksikköhankintaan ja niin kutsuttuihin in-house sisters -hankintoihin tehdään tarkennuksia.

2. EU-kynnysarvon ylittävät hankinnat pääsääntöisesti jaettava osiin

Uudistuksen myötä EU-kynnysarvon ylittävää hankintaa ei saa jatkossa jättää jakamatta osiin ilman perusteltua syytä. Poikkeaminen jakovelvollisuudesta on mahdollista vain, jos osiin jakaminen ei hankinnan luonteen, laajuuden tai kokonaisvastuun hallittavuuden vuoksi ole perusteltua.

3. Yhden tarjoajan kilpailutus on lähtökohtaisesti uusittava

Jos EU-kynnysarvon ylittävään avoimella menettelyllä toteutettuun kilpailutukseen saadaan vain yksi tarjous, hankintayksikön on lähtökohtaisesti keskeytettävä hankinta ja uusittava kilpailutus. Uusimisvelvollisuudesta voidaan poiketa, jos hankinta on valmisteltu huolellista markkinakartoitusta hyödyntäen.

4. Markkinakartoitus pakolliseksi suurissa hankinnoissa

Suurissa hankinnoissa markkinakartoituksen tekemisestä tulee pakollista. Kartoituksen sisältö ja toteutustapa jäävät hankintayksikön harkintaan, mutta kartoitus ei saa olla syrjivä – eli myös markkinakartoitusvaiheessa on noudatettava tasapuolisen kohtelun periaatetta.

Mitä muutokset tarkoittavat käytännössä?

Hankintayksiköille:

• Sidosyksiköiltä tehtävät hankinnat kannattaa käydä läpi ja omistusrakenne tarkistaa hyvissä ajoin
• Hankintojen valmisteluun ja markkinakartoitukseen kannattaa varata aiempaa enemmän aikaa, erityisesti suurissa hankkeissa
• Osiin jakamisen perusteet on syytä dokumentoida huolellisesti, jos hankintaa ei jaeta
• Siirtymäaikoja ja voimaantulopäiviä kannattaa seurata aktiivisesti, koska muutokset etenevät vaiheittain

Tarjoajille ja markkinatoimijoille:

• Julkiset markkinat avautuvat aiempaa laajemmin, kun sidosyksikköhankintojen ala kapenee – tämä voi tarkoittaa uusia tarjouskilpailuja aloilla, joilla kilpailua ei aiemmin ole ollut
• Kannattaa seurata erityisesti kuntien ja hyvinvointialueiden sidosyksikköjärjestelyjä, sillä niiden muuttuessa syntyy uusia kilpailutuksia
• Osiin jaetut hankinnat voivat avata mahdollisuuksia myös pienemmille toimijoille, jotka eivät olisi pystyneet tarjoamaan koko kokonaisuudesta

Näin autamme

Lakimuutos koskettaa käytännössä jokaista hankintayksikköä ja monia markkinatoimijoita. Autamme:

• Arvioimaan, koskeeko sidosyksikkövaatimus organisaatiotanne ja miten siihen kannattaa varautua
• Laatimaan tai tarkistamaan hankinta-asiakirjat uuden lain vaatimusten mukaisiksi
• Valmistelemaan markkinakartoituksia lainmukaisesti ja syrjimättömästi
• Arvioimaan olemassa olevien sidosyksikkösopimusten tilannetta

Ota yhteyttä

Jos haluat käydä läpi, mitä hankintalain uudistus tarkoittaa juuri teidän organisaatiollenne – mukaan lukien ajantasaiset voimaantulopäivät ja siirtymäajat – ota yhteyttä.

Teppo Laine, asianajaja, osakas · teppo.laine@legistum.fi Asianajotoimisto Legistum Oy · Vilhonkatu 9C, 00100 Helsinki · puh. 0207 424 460 · toimisto@legistum.fi · www.legistum.fi