Julkinen kilpailutus on kolmiportainen ja koskee ainoastaan hankintayksiköitä. Kynnysarvot on määritelty erikseen EU-hankintojen ja kansallisten hankintojen osalta sekä erikseen hankintalajien osalta. Ne hankinnat, jotka eivät ylitä kansallista kynnysarvoa, määräävät hankintalain soveltamisen alarajan. Julkisiksi hankinnoiksi ja siten kilpailuttamisvelvollisuuden piirin kuuluviksi katsotaan ainoastaan kynnysarvon ylittävät hankinnat. Pienhankintoihin ei sovelleta hankintalakia, mutta pienhankintoihin saatetaan soveltaa esim. kuntien omaa ohjeistusta. Lisäksi hankintalain soveltamisalan ulkopuolelle jää paljon muita hankintoja kuten sidosyksikköhankinnat. Hankintayksikkö ei voi olla soveltamatta hankintalakia, mikäli edellytykset sen soveltamiselle täyttyvät.
Julkinen kilpailutus ja hankintamenettelyn valinta
Hankintamenettely ja sen valinta riippuu hankinnan kohteesta ja arvosta. Määräaikojen vaihtelut saattavat myös vaikuttaa hankintamenettelyn valintaan. EU-hankinnoissa on käytettävä ensisijaisesti avointa tai rajoitettua menettelyä, mutta joskus voi olla tarve turvautua neuvottelumenettelyyn, suorahankintaa, kilpailulliseen neuvottelumenettelyyn tai puitejärjestelyyn. Kansallisissa hankinnoissa noudatettavat menettelysäännökset ovat joustavampia kuin EU-hankinnoissa noudatettavat menettelyt, mutta mikään ei estä noudattamasta EU-hankintoja koskevia menettelyjä kansallisissa hankinnoissa.
Hankintamenettelyn valintaan vaikuttaa sääntelyn lisäksi se, millaiset tiedot hankintayksiköllä on hankinnan kohteesta ja hankinnan vaihtoehtoisista toteuttamistavoista. Hankintalain mukaan hankintayksikön on hyödynnettävä kilpailuolosuhteet, mikä puolestaan asettaa vaatimuksia markkinatuntemukselle. Hankintamenettelyn valintaan vaikuttaa siten se, millaisia potentiaalisia toimittajia markkinoilla on ja miten nämä ovat tiedossa.
